Junassa...

Noin kuukaus sitten kirjottelin autossa. Nyt junassa.

Oon ollu kauheen huono kirjotteleen nyt viime aikoina, mutta jotenki aina työpäivän jälkeen ei jaksa kirjottaa. Työssäoppimispäiväkirjaakaa en oo kirjottanu kuukauteen:D

Ihan ekana täytyy mainita siitä, että ei hemmetti mikä tunnelma oli Niiralan Montussa maanantai-iltana! Kyllä sattu saksan kirjotukset hyvään aikaan. Koko halli kannusti ja huusi ja taputti ja aaltokin kiersi hallin kolme kertaa. Tänään sitten katellaan miten käy, alkaako Bluesin kesäloma ja ostellaanko Kuopiossa huomenna lippuja jo välieriin vai vasta niihin "tarvittaessa" peleihin(: Kyllä saa ylpeenä kertoo olevansa savolainen, kun kattelee poikien(jonkun mielestä miesten) menoa jäällä!

Istun siis iki-ihanan VR:n pikajunassa 701 matkalla Rovaniemelle. Rovaniemeltä hyppään bussiin, joka on matkalla Kilpisjärvelle, mutta jään jo Kittilässä pois. Siellä vaihdan bussin henkilöautoon, jolla pääsen kotiin tunturiin(: Kävin siis Savossa kotona pistäytymässä sen verran, että saksan yo-kokeen tein ja kävin KalPan pelissä. Ja tietty kummipoikaa piti käydä moikkaamassa. Siellä olikin vissiin ollu hiukan ikävä. Tai ainaki sylissä oli ruuhkaa siihen malliin ja siitäkin käytiin keskustelua, että kuka nukkuu mun vieressä. Tiistaina sitten kun todettiin että lähden huomenna(tänään) takasin Ylläkselle, niin pikku neitikin totes, että "Minulla on ikävä"(:

Tietysti mullakin oli ja on ikävä kaikkia, mutta ristiriitaisen asiasta tekee tunne siitä, että mun koti on myös Ylläksellä. Jos äiti ja mummot sais päättää, ni mua ei varmaan päästettäs mihinkään. Ne on sanonu niin joka kerta, kun mun tieni on käyny toiselle puolelle Suomea tai Eurooppaa. Mutta musta vaan tuntuu, että mut on luotu liikkumaan. Laskeskelin tuossa, että sen jälkeen kun muutin pois kotoota, nii pisin aika jonka olen asunut samassa paikassa(asunnossa) on 10kk. Johon mahtuu kesän ja 2kk:n Ylläksen mittanen katko. Ehkä mä joskus asetun aloilleni. Mutta ken tietää minne... Ylläkselle, Kuopioon, Wieniin? Kenties muualle Suomeen tai Eurooppaan?
Mutta just nyt musta tuntuu siltä, että haluun nauttia nuoruudesta ja siitä vapaudesta, että voin pakata laukkuni ja lähteä. Kukaan tai mikään ei estä mua menemästä. Tai no, äiti ja mummot edelleen kovasti yrittää, mutta kyllä ne on sen ymmärtäny, että vaikka menen, nii tulen myös takasin(:

Äiti, Isi, Mummot ja Ukki ja kaikki muut ootte rakkaita<3

Ice hockey - Part of my life♥

Mun pitäs olla just nyt lukemassa enkun kokeisiin, kirjottaa  saksan esseetä ja lukee saksan sanakokeisiin. MUTTA(aina löytyy joku hieno mutta ;)) päätin paneutua yhteen maailman tärkeimmistä asioista, joita mun elämästä löytyy!

 Laji, joka saa mut tuhlaamaan satoja euroja kausikortteihin ja game worn-pelipaitoihin. Lintsaamaan koulusta matkustaakseni Raumalle kattomaan mahdollisesti kevään viimestä peliä. Tuhlaamaan monta sataa euroo siihen, että pääsen MM-kisoihin tai mikä saa mut valvomaan 2 vuorokautta putkeen päästäkseni MM-kultajuhliin Helsinkiin. Mikä saa mut istumaan monena iltana viikossa jäähallissa keski-ikästen miesten keskellä. Mikä saa mut itkemään ilosta ja surusta, mikä saa mut nauramaan.

Jääkiekko, mun elämäni suurin rakkaus♥ En oo vielä keksiny mikä siinä saa mut tekemään kaiken tuon. Se kaikki vaan tulee.Mestaruusjuhlissa laulettiin Poika saunoo semmosella volyymilla että seuraavan viikon oli kurkkukipee ja ääni käheenä, mutta mestaruus oli tärkeintä! 5kk Itävallassa viime kaudella ja 2kk Ylläksellä viime syksynä oli yhtä tuskaa ilman jääkiekkoa ja Niiralan Montun tunnelmaa. KalPan otteita liigassa oon seurannu vasta pari kautta, mutta maajoukkueen ja NHL-joukkueiden suorituksia jo ainakin 10 vuotta. Äkkiä en keksi mitään muuta niin hyvää ajan vietettä, kuin istua jäähallissa ja kattoo peliä. Ja se tunne kun saa tuulettaa tärkeetä maalia. Oon saanu ainaki 4 kaveria innostumaan jääkiekosta raahamalla heidät KalPan peliin. Meillä edes porukat ei seuraa jääkiekkoo sillä tavalla, että oisin niiltä saanu innostusta. Oon siis joutunu ettimään kipinän jääkiekkoon omia polkujani.  Olohuoneen seinällä paraatipaikalla roikkuu Tapio Laakson ja Teemu Hartikaisen game worn-pelipaidat merkkinä mun loppumattomasta rakkaudesta jääkiekkoon!♥

Nii ja u16 leijonille hurjan suuret onnittelut olympiakullasta!(: Siellä oli KalPan omiakin poikia joukossa!


Nyt mä paneudun ihan aikuistenoikeesti siihen saksaan ainaki!

Hyvää loppuviikkoa!

Kiirettä pitää!

Heippa taas!

Oon tän loppuviikon juossu niin tuli perseen alla, että en oo kerenny kirjotella! Vaikka täytyy myöntää etten muista mitä tein torstaina :D

Keskiviikkona olin kaverin kans kattomassa sitä Varasto leffaa ja tykkäsin! Harvoin on hyviä suomalaisia leffoja. Mutta se mua kovasti ihmetytti, kun leffa oli K7, vaikka siinä ihan selvästi kuvattiin seksiä yms. Just nyt en jaksa paneutua leffa-arvosteluun enempää, joten se tapahtunee huomenissa.

Eilen oli sitten taas peli-ilta Niiralan Montussa! Päivällä en saanut ketään kaveria mukaan, mutta juuri kun olin lähdössä bussille, M soitti ja ilmoitti että hänellä olis kaks lippua istumapaikoille, kelpaako. Ja tottahan mulle kelpas! Äkkiä housut vaihtoon ja juoksujalkaa bussiin :D Päätettiin sitten vielä siinä pelin tiimellyksessä, että nyt on päästävä baariin. Siinä pienten pikavippi-neuvotteluiden jälkeen äiti suostu piffaamaan baarirahat ja pelin päätyttyä KalPan mahtavaan voittoon juoksujalkaa bussiin ja kotona hiusten pesulle. Ihme ja kumma oltiin aika nopeita valmistautumaan tällä kertaa, ei tullu edes kiire niinku ennen :D Ja voi sitä tunnetta, kun sain seksiä torilla komeimmalta baarimikolta ikinä! (Nou paniikkia, seksiä torilla on maailman paras drinkki;)) Oli niin kiva nähhä kaikkia kavereita pitkästä aikaa!

AINIIN! Torstai oli kamala päivä, kun mun kännykästä loppu akku ja laturi oli jääny Varpalle. Pelkäsin, että joudun heräämään pyhällä hengellä perjantaiaamuna ja kävin ostamassa herätyskellon! Mutta äiti ja isi oliki niin ihania, että toivat mulle muuttolaatikoita, ruokaa heseltä ja ennen kaikkee sen laturin!<3 Ja mun elämä sai jatkua taas(:

Tänää käytiin sitten sukuloimassa Karttulan suunnilla ja illalla ukki lämmitti paljun ihan mua varten, kun lähden sinne Ylläkselle piakkoin(: Istuttiin siellä lämpimässä mummon ja äitin kanssa kynttilän valossa ja nautittiin poreista.

Huomenna sitten vahdataan ensimmäisen vaalikierroksen tuloksia ja ehkä selviää ketä mä äänestinkään(;

Siellä on, ee maha mittään!

Nyt pukkaa sitä pelianalyysiä! Voi olla, että ihan kaikkia aihe ei kiinnosta, mutta minä ,vannoutunut lätkä-tyttö, päätin tämän silti kirjoittaa(:

Tänäänki mun olis pitäny lukee saksaa ja kemiaa, mutta jostakin syystä Kalpan peli houkutti enempi. Varsinki nyt kun oli seuraakin(:

 KalPa voitti HPK:n 4-1. Mukaan mahtu Sami Kapasen ali- ja ylivoimamaalit, Iiro Pakarisen maali ja Tuomas Kiiskisen tyhjiin tekemä 4. osuma. Tuomarin epämääräisiä jäähyjä ja viheltämättä jääneitä jäähyjä, hienoja pelastuksia ja hauskoja hetkiä!

Toisessa erässä tuuletettiin Kapasen alivoimamaalia

Pelin ehdottomasti hauskin hetki oli, kun HPK:lle vihellettiin pitkä kiekko. Katsomoon asti kuulu ihan selvästi HPK:n pelaajan huudahdus ''HÄ?!'' Kyseinen huudahdus aiheutti naurua katsomossa ja lisää naurun pyrskähdyksiä oli luvassa, kun joku fiksu katsoja ajatteli valaista pelaaja parkaa huutaen " Jos et tienny nii se oli pitkä kiekko''. Ei toki nyt naurata niin paljoa, mutta kyllä sillon naurettiin :D

Joukkueeseen on pesiytynyt flunssa, joka piti pelistä poissa ykkösmaalivahti Mikko Koskisen, sekä hyökkääjät Joonas Riekkisen ja Jukka Hentusen. Loukkaantumisten takia poissa ovat puolustajat Ryan Lannon sekä Henri Laurila. Pikaisia paranemisia pojille!

Kapasen kuva on jatkoajasta.

Armahdan kaikkia ei-lätkäihmisiä ja en tän enempää analysoi ;) Huomenna sitten leffa-arvostelua!

Hyvää yötä kaikille!

Pelianalyysia...

....ei tule. En nimittäin mennyt peliin, vaan vietin iltaa kemian kirjan kanssa, jonka tuloksena täydet pisteet pistarista! JES, mullakin on mahdollisuus päästä kurssista läpi(;

Mutta ajattelin nyt kuitenkin ihan vähän kehua Mikko "Kolmenmetrin" Koskista, KalPan maalivahtia(:

Koskinen pelasi ensimmäisen ottelunsa Kalpa-paitaan pukeutuneena 19.11.2011 Ari Ahosen lähdettyä KHL:ään. Kun luin uutisen Ahosen lähdöstä, olin varma, että tästä alkaa alamäki ja jyrkkä sellainen. Mutta ei! Kyseinen Espoon Kiekkoseuran kasvatti on osoittautunut positiiviseksi kokemukseksi, vaikka minuutit NHL:n ja AHL:n riveissä jäi vähäisiksi.

Jatkoaika

Nyt pitkänhuiskea maalivahti on pelannut 13 ottelua, voittanut 8, hävinnyt 2 ja pelannut tasan 2. Nollapelejä tilille on kertynyt 5 ja torjuntaprosentti on huimat 93,99.
Maajoukkueessakin piipahtanut herra on noussut KalPan ykkösmaalivahdiksi, vaikka välillä kiekkoja lipsahtaa maalinperukoille helpoistakin paikoista.

Koskisen pelaaminen on hauskaa seurattavaa hänen suuren kokonsa vuoksi(201cm). Ja kaikkein hauskinta on, kun joku 3 päätä lyhyempi vastustajan pelaaja menee aukomaan päätään "Kossulle". :D

Loppuun vielä kuva, jossa Koskisen pituus erottuu hyvin!

Jatkoaika

Tällaista tällä erää. Hauskaa loppu viikkoa!